Vuodest 1988 Suomessa asunut István Litkey

On Unkarilainen kansantanssi ry:n perustaja.

Hänen työstään unkarilaisen kansantanssin esittelyssä, kouluttamisessa ja levittamisessä,

Hänelle myönnettiin Unkarin Hopeinen Ansioristi

Pista-setä rakastui kansantanssiin vuonna 1963 ja hän liittyi siten Béla Bartók-tanssiryhmään.

Hän herätti henkiin muistonsa tanssiryhmästä ja tanssisaliliikkeestä

Unkarin kulttuuurikeskuksessa Helsingissä

Hän pelasi vesipalloa pitkään

Ja aloitti tanssimisen suhteellisen myöhään, sähkötekniikan opiskelijana.

Budapestin teknilliseen yliopistoon tulee ihmisiä kaikkialta maalta.

Minulla oli kaverin, Zoli Varga, joka tuli Keszthelystä

Ja hän tanssi Keszthelyin tanssiryhmässä, jota suojelin Béla Bartók-tanssiryhmä.

Tauolla keskustelimme siitä, kenen harrastukset ovat mitäkin.

Ja hän sanoi tanssineensa

Tykkäsin olla hauska ja sanoin hänelle

"Zoli, näytä minulle liikettä!"

Ja hän näytti minulle jotain.

Hän kysyi, enkö tekisi mieli mennä tanssimaan ryhmään, koska he olivat etsineet jotakuta.

No, minä sanoin hänelle "Nyt, 20-vuotiaana?"

"Mitä minun pitäisi tehdä täällä teinien kanssa?"

Mutta hän vaati.

Menin ja minut hyväksyttiin. He alkoivat mainostaa minua hyvin nopeasti.

Harjoitukset pidettiin Budassa, Toldin-lukiossa.

Pääryhmään tanssijat valittiin Bartókin nuorisoryhmästä,

Johon Pista-setä kuului pian sen jälkeen.

Jumalan ansiosta usko toi minut ryhmään Sándor Timárin kanssa.

Hän muutti elämäni täysin. Täysin!

Sanyi kertoi paljon.

Hän kertoi paljon matkoistaan ja siellä asuvista ihmistä,heidän loistokuudestaan, avoimuudestaan ja rehellisyydestään.

Sitten jotenkin alkoi kiinostaa minua teknisten asioiden lisäksi.

Se ei ole sattumaa, jotain puuttui kiinostuksen kohteistamme.

Béla Halmosin ja Ferenc Sebőn esiintyminen merkitsi uutta aikakautta Pista-sedälle ja ryhmälle.

Béla ja Feri soittivat vielä tuolloin kitaraa, mutta esittivät vanhaa musiikkia.

György Martin ehdotti, että suuret kansantanssiryhmät ovat siellä, mene sinne katsomaan niitä.

Kun he tulivat Toldiin ja toivat tämän musiikin, se oli upea! Upea musiikki!

Me ja he kiinostuimme yhä enemmän siitä, että tämän musiikin tahtiin voi tanssia tällä tavalla. He myös rakastuivat.

Sillä oli uskomaton vaikutus! Se oli fantastinen tapaaminen.

Vuonna 1972 Pista setä esiintyi myös Franz Lisztin aukion ensimmäisessä tanssitupassa.

Entinen Bartók tanssija Bihar-ryhmästa otti meihin yhteyttä kertoakseen, että he olivat käyneet Székissä (Transilvania) ja kuinka mahtava tanssitupa oli ollut.

He käskivät perustaa sinne klubin meille kansantansseille.

Tuolloin oli neljä suurta amatööritanssiryhmää, jotka esiintyivät erittain vakavasti.

No tämä ensimmäinen tuli yhteen Franz Lisztin aukiolla.

Musiikkia soittivat Feri Sebő ja Béla Halmos.

Koska Timárin menetelmä oli, että harjoittelimme tanssityylejä kuukausia, katsoimme elokuvia,

Ei ollut koreografiaa, mutta opimme tansseja.

Ulos keräätyi valtava joukko ihmisiä.

Siellä oli iso näyteikkuna ja he eivät päässeet sisään, koska lupamme oli yksityistä tapahtumaa varten.

Sama tapahtui toisen kerran.

Emme tarvinneet tätä klubia, mutta jos kiinostuneita oli ollut niin paljon, päätimme avata sen.

Sen jälkeen alkoi tanssitupa Budapestin kulttuuritalo(FMH), jossa myös Pista-sekä opetti.

Tämä kesti vuodesta 1972 vuoteen 1980.

Siellä oli kaksi Biharien järjestelmää virallista tanssitupaa, joista pääsimme ulos ja avauduimme heti FMH:ssa.

Aluksi opetettiin 1 tunti kerran kuukaudessa sunnuntaisin, heti sen jälkeen oli harjoitus.

Tajusimme hyvin nopeasti, että se ei toiminnut niin.

Tarvitsimme päivän, jolloin oli vain opiskelua, jotta he voivat valmistautua yleistanssiin.

Muusikko otti sen vastaan.

Vuonna 1980 Pista-setä sairastui, joten hänen täytyi lopettaa tanssiminen.

Makasin sairaana kotona ja yhtäkkiä kuulin musiikkia

Ulkona muusikot ja koko tanssiryhmä olivat 15 litraa papukeittoa hyvästelemään.

Se oli erittäin koskettava!

Vuonna 1988 Litkeyn vaimo sai työ paikan Suomeen. He muuttivat sinne kolmen lapsensa kanssa ja ovat asuneet siellä siitä lähtien.

Hän kertoi näista vuosista yhdestä suosikkipaikastaan Helsingissä.

Minuun otti yhteyttä herrasmies, Antero Koski, että siellä on tänä jouluna Suomi - Unkari seuran Helsinki-ryhmän juhla,

Hän kysyi minulta, menisinkö tanssimaan ja opettamaan pienen esityksen?

Mietin, miten hän tiesi, että olin tanssinut.

Hän kertoi, että hänellä oli tapana tulla Toldi-lukioon Bartók-tanssiryhmän harjoituksiin.

Saavuttuaan Helsinkiin, hän perusti tanssiryhmän nimeltä Piroska.

Piroskan tytöt olivat myös paikalla tässa juhlassa ja he käsivät rakentaa tanssitupan.

Näin tanssitupa alkoi

Useat ryhmät kutsuivat minut opettamaan.

Kerroin heille, että en ole koreografi, mutta aion opettaa heille tanssityylin, josta he olivat hämmästyneitä.

"Opetan sinulle tietyn alueen tanssin."

He todella pitivät siitä. Todella!

Unkarin kulttuurikeskukseen tuli erilaisia tanssiryhmiä ja järjestimme aina elävän musiikin tanssitupan heidän kanssa.

Se oli loistava menetys.

Aikuisten lisäksi hän työskenteli säännöllisesti lasten kanssa Bóbita-klubilla.

Perustimme Bóbita-klubin, jossa järjestimme leikkisä toimintaa lapsille 3-vuotiasasta alkaen.

Opetimme heille pieniä tansseja ja lauluja. He olivat upeita!

Istán Litkey johti unkarilainen tanssitupa Suomessa vuosina 1991-2014

Hän löysi kelvollisen seuraajan, Gálfi Botond ja hänen vanhempansa vierailivat myös Pista-sedän luona.

Botondin lahjakkuus tuli nopeasti kaikille selväksi, nykyään hän johtaa tanssitupaa.

Tässä oli Botond Gálfi, joka oli tähän mennessä oppinut tanssimaan täydellisesti.

Joka kesä hän on osallistunut tanssileireille Transilvaniassa, jossa hän oppi paljon enemmän tansseja kuin minä tällä hetkellä tiedän.

Lopetin opiskella uusia tansseja vuonna 1980.

He jatkavat isänsä kanssa ja onneksi aina löytyy nuori, joka käy tanssitupassa.

Pista-setä myös kertoi suosikkitansseistaan ja unkarilaisen kansantanssin vastaanotosta Suomessa.

Miesten tanssien joukossa on Kalotaszeg-tanssi ja paritanssien joukossa Mezőség-tanssi.

Mezőség-tanssi on yleinen nimi, koska useissa Mezőségin kylissä on hyvin samanlaisia tansseja.

Heidän tanssinsa on hämmästyttävää! Kun esitimme sen täällä muutaman kerran, suomalaiset sanoivat, että se on kuin rock and roll.

Tyttöjen pyörittäminen...se on hauskaa! Hauskaa! Se on kaunis tanssi ja heidän asunsa ovat upeita.

István Litkey on kiitollinen siitä, että hän tutustui kansantanssiin nuorena ja että se oli jännittävää aikaa hänen elämässään.

Myös tanssi pysyi aktiivisena osana hänen elämäänsä myös Suomessa.

Tanssitupan koulutus muutti koko elämänkatsomukseni, voisi sanoa, että se antoi elämälleni merkityksen.

Ehkä kohtalon kirjaan oli kirjoitettu, että tämä on elämäni tarkoituksen,

Pelastaa esivanhemmiltani perimä kulttuuri rajojen sisällä ja ulkopuolella ja välittää se nuorille,

Koska se on korvaamaton aarre.

Olen kiitollinen Sándor Timárille, että opin tuntemaan hänet, koska hän toi minut tähän ympäristöön, joka muutti elämäni.

Minulla on tapana sanoa, etten olisi koskaan voinut olla onellisempi ihminen.

Ehkä erinoisempi insinööri, mutta en todellakaan onellisempi ja hyödöllisempi ihminen yhteiskunnalle.